Elokuvan aanet tayttavat tajuntani, iso pehmea sohva on minun ja ystavieni turvapaikka, jostain kuuluu naurunremakka tunnistan nauravien ihmisten aanet, hekin ystaviani. Kaikki tuntevat toisensa, voivat olla rehellisesti omia itsejaan. Erilaiset ihmiset, erilaiset luonteet, erilaiset taustat, taalla kaikki hiotuvat yhteen.
Olen ollut paikoillani pitkaan, olen kotiutunut, arki on tullut omine iloineen ja suruineen. Olen loytanyt itselleni oman ison perheen, perheen jonka tulen muistamaan. Olen loytanyt ihmisia, jotka ovat olleet ensihetkesta lahtien kuin vanhoja ystavia, kemiat ovat kohdanneet kuin salaman iskusta. Taalla meilla on kuin yksi iso koti, kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta, kaikki on yhteista omaisuutta. Perhe.

Olin poissa ja palasin, kohta lahden jalleen, enka enaa palaa. Uusi maa odottaa minua jalleen. Lahto kutkuttaa, mutta silti oloni on haikea, uudesta kodistani, uuden perheeni lahelta on nyt lahdettava. Lahto tekee aina kipeaa, mutta hetken kuluttua sen jalleen huomaa, lahtiessaan loytaa aina jotain uutta ja hyvaa.
Jatan jalleen perheelleni hyvastit, tulen taman perheen, taman kodin muistamaan lammolla.

Uusi maa, uudet kokemukset ja uudet ystavat minua odottavat. Minulla on vain minut ja rinkkani, minut on tehty kulkemaan. Haluan jalleen tuntea meren tuoksun, tuulen hiuksissani, ihanan kutkuttavat tunteen mahanpohjassani, haluan tuntea vapauden.

*
Perth, Australia
Paikallista aikaa 20.12
Suomen aikaa 13.12
*