Korvia viiltava ujellus tayttaa paan formula-auton kiitaessa ohi, meteli on kasittamaton. Hurraa-huudot 
satelevat Kimin voittaessa, Kovalaisen tullessa kolmanneksi. Pienesta Suomen maasta palkintopallilla
kaksi suomalaista toisella puolella maapalloa.
Suomalaisia on kisoissa paljon, satoja. Tuntuu kuin jokainen lansimaalainen, jonka naen, olisi suomalainen.
Isanmaallisuuden tunteet ovat kaukana, nyt poissa kotoa ymmarran, miten juntteja suomalaiset ovat.
Rasistisia ja muuten morkkaavia kommentteja kuulee koko ajan, omalla rakkaalla aidinkielellaan.
Mina ymmarran sanat, sanojen kohteet eivat.
Valilla saa haveta omaa isanmaataan ja sen asukkaita. Samaan aikaan on ylpea ja hapeissaan omasta
kansallisuudestaan. Kimi voitti, mutta sita juhliva yleiso ei osaa tehda siita kunnia-asiaa. Kimin kansa
likaa voittajan maineen. Minun pitaa haveta omaa junttikansaani.

Ovatko suomalaiset kotonakin nain juntteja, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy, eika sita enaa huomaa,
tulee sokeaksi sille? Ulkomailla sen huomaa, kun yksi on eksynyt junttilaumasta ja erottuu muusta
ulkomaalaisesta sivistyneemmasta kansasta.
Ei ketkaan muut, eivat edes ruotsalaiset, ole sellainen junttikansa kuin me takapajuiset suomalaiset.

On lottovoitto syntya Suomeen, mutta on se myos silloin talloin aikamoinen hapeataakka kannettavaksi.
Mutta on se pakko myontaa, etta tunsi kasittamatonta ylpeytta ja kunnia laulaessaan Maamme-laulua
muiden suomalaisten mukana vieraassa maassa tuhansien kilometrien paassa kotoa.
Vielakin voin kuulla korvissani tuttujen sanojen kaiun:
"Oi maamme Suomi synnyinmaa,
soi sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vetta rantaa rakkaampaa,
Kuin kotimaa taa pohjoinen,
maa kallis isien!"

Suomi on kuitenkin kotimaani, isieni maa. Maa, jonka vapauden puolesta monet isovanhempamme ovat
taistellen uhranneet henkensa.
Maa, jonka tunnen omakseni, tunnen tuoksun kesasateen jalkeen, tunnen pakkasen pistavan kirpeyden,
tunnen ruskalehtien laulun tuulessa, tunnen kevaan ensimmaisen leskenlehden tarinan.
Tunnen saunan pehmean lammon ja avannon viilean tervehdyksen, merituulen tuoksun, kuusimetsan
hiljaisuuden.
Sinne mina kuulun, kotimaahani karun kauniiseen. Ehka muiden junttien joukkoon, ehka muiden
suomalaisten. Omieni joukkoon.

*
Kuala Lumpur, Malesia
Paikallista aikaa 16.22
Suomen aikaa 10.22
*